Apurahavapaa Ilon Milli ja pelon Mölli Kyläkirja

Kylmä

Olen aina kuvitellut olevani syksyihminen. Kesän jälkeen syksy on tuntunut jollain lailla helpottavalta, puut ovat kauniita ja metsät täynnä sieniä. Ja öisin saa nukuttua, koska ei ole enää kuuma. Tänä vuonna syksy tuntuu ihan toisenlaiselta. Apurahavapaillessa ei ole tarvinnut tuntea stressiä kuumista, unettomista öistä, eivätkä työkiireet ole saaneet väsähtämään kesken kauneimman kesän. Olen vain kirjoittanut, kirjoittanut ja kirjoittanut. Istunut auringossa, samoillut metsissä, nauttinut luonnosta, hiljaisuudesta ja siitä, että olen voinut aikatauluttaa arkeni niin kuin se itselle parhaiten sopii. Nyt aamulenkeillä on pitänyt kaivaa lapaset käsiin ja laittaa pipo päähän. Palelen koko ajan, luultavasti huhtikuuhun saakka. Kosteus tuntuu tunkevan sisälle joka paikkaan, kesämökillä jalat kastuvat kumisaappaista leikatuissa kengissä, kun pitkäksi kasvanut ruoho valuttaa yön sateet kengän sisälle. Kääriydyn villatakkiin ja kaipaan kesää. Vapautta.

Apurahavapaa lähestyy loppuaan. En ole varmaankaan ollut koskaan elämässäni niin tehokas kuin tänä kesänä. Toivottavasti sen kantaa jossain vaiheessa myös hedelmää. Tässä työssä on se huono puoli, ettei oikeastaan koskaan voi tietää, onnistuuko vai ei. Löytyykö kirjalle kustantaja? Joutuuko sitä muokkaamaan sellaiseen suuntaan, joka ei ole itselle mieluinen? Panostaako kustantamo kirjaan? Löytävätkö lehdistö ja kriitikot kirjan? Lukeeko sitä kukaan? Ja jos lukee: pitääkö kukaan siitä, mitä olen kirjoittanut?

Mutta yhteenvetona: tämä on ollut loistava kesä.

Loppuvuoden aikana minulta on ilmestymässä lasten kuvakirja Ilon Milli ja pelon Mölli (Myllylahti). Kirjan pitäisi olla Helsingin kirjamessuilla jo myynnissä, olen paikalla itse sunnuntaina, jolloin meillä on kirjan kuvittajan Kaisu Sandbergin kanssa työpaja kirjan teemaan liittyen. Loppuvuodesta toivon mukaan tulee myös ulos jo vuosia kestäneen kylähankkeen Yks raitti kaks kyllää julkaisu, johon olen kirjoittanut tekstiä muun muassa kylien elannonhankintaan, ajanvietteisiin, vuotuisjuhliin yms. liittyen. Kansatiedehommia siis!

Lokakuussa siis paluu takaisin arkeen. Lokakuu on arjesta huolimatta vuoden kiinnostavin kirjallisuuskuu, koska silloin on sekä Turun että Helsingin kirjamessut. Lokakuussa ilmestyy myös ystäväni kolmas romaani ja odotan sitä jo innolla, vaikka en pääsekään julkkareihin. Syksyssä on siis myös paljon hyvää. Täytyy vain antaa sille mahdollisuus?

2 thoughts on “Kylmä”

  1. Mukava kuulla, että oli hieno kesä! Odotan Milliin ja Mölliin tutustumista innolla. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *